Vegaaniliiton
Tampereen paikallisryhmä oli esittelemässä toimintaansa ja pitämässä kahvilaa
Tammelantorin Ympäristötorilla. Kiinnostuneet torivieraat jäivät usein
juttelemaan kasvisruoasta, ja moni ohikulkija kertoikin
huomanneensa vegaanisen ruokavalion suosion nousun niin tiedotusvälineissä kuin
kauppojen hyllyllä. Pisteellämme pystyi osallistumaan ympäristötorin teeman
mukaisesti visailuun, jonka kysymykset sivusivat kasvissyönnin ympäristövaikutuksia.
Vastaamalla neljään kysymykseen osallistui myös Tampereen uuden Vegekaupan
lahjakortin arvontaan. Tällä kertaa onni suosi Kirsti Jokelaa.
Kahvilan puolella oli tarjolla ennakkoluulottomia
uusia makuyhdistelmiä sekä perinteisempiä kesäherkkuja ympäristöystävällistä lähiruokateemaa
noudattaen. Suolaisen nälkään maistuivat gluteenittomat hernekeitto-härkäpapupekonimuffinssit
ja perunafrittata tilli-aiolilla sekä juustohampurilaisrollsit. Makeina
herkkuina tarjoiltiin gluteenitonta raparperi-juustopiirakkaa sekä suloisia
muumi- ja mustikkapullia. Jano lähti herkullisella kotitekoisella
raparperimehulla. Reseptit löytyvät jutun lopusta.
Testaa tietoutesi kasvissyönnin ja
lihateollisuuden ympäristövaikutuksista! Oikeat vastaukset löydät visan alta.
1. Kuinka suuri osuus maapallon
maa-alasta on eläintuotannon piirissä?
A) 10 %
B) 20 %
C) 30 %
2. Kuinka suuri osuus ihmisen
aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin karjataloudesta?
A) 10 %
B) 18 %
C) 51 %
3. Kuinka suuri osuus ihmisten globaalisti
syömästä proteiinista on eläinperäistä?
A) 37 %
B) 66 %
C) 90 %
4. Jos verrataan
kasvihuonekaasupäästöjä grammaa proteiinia kohti, niin...
A) ...lihasta saatu
proteiinigramma aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin soijasta saatu
proteiinigramma.
B) …päästömäärä on sama lihalla
ja soijalla.
C)
…lihasta saatu proteiinigramma aiheuttaa 40-250 -kertaisen määrän
kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna soijasta saatuun.
Vastaukset:
1.
C. Eläintuotanto vie valtavasti tilaa. Karjatalouden piirissä on
30% kaikesta maapallon maa-alasta. Laitumena on kaikesta maapallon maa-alasta
26,6 %. Viljelysmaana on kaikesta kaikesta maa-alasta 10,8 % ja tästä
puolestaan kolmasosa on rehuntuotannossa jolloin kokonaisuudessaan
eläintuotannon piirissä on 30% maapallon maa-alasta (Steinfeld et al.
Livestock's long shadow. FAO 2006.).
2.
B. FAO:n Livestock's long shadow -raportin (2006) mukaan kaikista
ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 18% on peräisin
eläintuotannosta. Tämä on yleisimmin esitetty luku ja se verran voidaan ainakin
laittaa eläintuotannon kontolle. Worldwatch -instituutin raportissa vuonna 2009
arvioitiin eläintuotannon päästöjen olevan jopa 51% kaikista ihmisen
aiheuttamista päästöistä. Monia eläintuotannon ilmastovaikutuksia ei ole vielä
tutkittu lainkaan tai ei ainakaan tarpeeksi, joten totuus voi olla hyvinkin
toisenlainen kuin 18%.
3. A. Karjatalous vaatii valtavan
maa-alan ja aiheuttaa paljon enemmän päästöjä kuin kasviperäisten
proteiinilähteiden viljely, mutta silti se tuottaa globaalisti vain
kolmanneksen syömästämme proteiinista. Kasviproteiinia syödään kaikkialla
maailmassa enemmän kuin eläinproteiinia (Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Eurooppaa
lukuunottamatta) ja globaalisti kaikesta syödystä proteiinista kasviperäisiä
proteiineja on noin 66 %. Suurimmalla osalla maapallon väestöä tilanne onkin jo
nyt sellainen, että proteiinintarve tulee miltei täytettyä kasviperäisillä
proteiineilla ja lihaproteiinit tulevat tähän ylimääräisenä päälle. (Ranganathan
et al. Shifting diets for sustainable food future – working paper World
Resources Institute 2016.)
4.
C. Lihantuotannossa päästömäärä proteiinigrammaa kohti nousee
valtavaksi verrattuna esimerkiksi soijaan. Yhden eläinperäisen proteiinigramman
tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä rehua, joka olisi suoraan käyttökelpoista
ruokaa ihmisillekin. Kaikkein eniten päästöjä aiheuttavat märehtijät, joiden
ruoansulatuksesta muodostuu valtavat metaanipäästöt. (Tilman,
D. & Clark, M. Global diets link environmental sustainability and human
health. Nature 2014)
Juustohamprilaispulla
(n. 20 kpl)
Taikina
6 dl kädenlämpöistä vettä
0,6 dl oliiviöljyä
3/4 rkl kuivahiivaa
3 tl suolaa
n. 13 dl vehnäjauhoja
Cheddar juustokastike
2 perunaa
1 porkkana
1 1/2 dl cashewpähkinöitä (laita veteen likoamaan
vähintään 2 tunniksi)
0,6
dl vettä
0,6
dl öljyä
1 1/2 tl perunajauhoa
1–1 1/2 tl suolaa
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl sipulijauhetta
1 tl savupaprikajauhetta
3 rkl oluthiivahiutaleita
1 rkl tomaattipyrettä
2 rkl sitruunamehua
Hampurilaistäyte
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
5
dl härkäpapurouhetta
2
kasvisliemikuutiota
2
tl sipulijauhetta
2
tl valkosipulijauhetta
2
tl savupaprikajauhetta
1
tl juustokuminaa
2 rkl tomaattipyrettä
2 tl nestesavua
n. 4 dl vettä
suolaa ja pippuria maun mukaan
Lisäksi
sinappia
ja ketsuppia
Sekoita vesi, oliiviöljy, kuivahiiva ja suola. Lisää
jauhot ja sekoita isolla lusikalla. Peitä kulho kannella ja jätä huoneenlämpöön
kahdeksi tunniksi. Jos et heti käytä taikinaa, laita se jääkaappiin. Jos
säilytät taikinaa jääkaapissa, ota se pois vähintään kolme tuntia ennen
paistamista.
Tee cheddarjuustokastike:
Kuutioi perunat ja porkkana ja laita kattilaan kylmään
veteen. Kun vesi kiehuu, jatka keittämistä vielä 10 min. Kaada vesi pois, Laita
blenderiin cashewpähkinät, vesi, öljy, keitetyt perunat sekä porkkanat ja
blendaa. Laita kaikki muut juustokastikkeen ainekset blenderiin ja blendaa,
kunnes tulee sileä kastike.
Tee hampurilaistäyte:
Pilko sipulit sekä valkosipulit ja paista ne öljyssä
kauniin ruskeiksi. Laita kaikki ainekset vettä lukuun ottamatta pannuun ja
sekoita. Lisää vesi ja paista, kunnes vesi haihtuu.
Kaulitse taikina suorakaiteen muotoon. Levitä sen
pinnalle sinappia ja ketsuppia, hampurilaistäytteet ja cheddarjuustokastiketta.
Kääri varovasti rullaksi. Leikkaa paloiksi ja asettele ne uunivuokaan
leikkauspinta ylöspäin. Paista 200-asteisessa uunissa n. 25–30 min.
Hernekeittomuffinssit (12kpl)
Kuivat aineet
2,5 dl maissijauhoa
2 dl gluteenitonjauhoa
1 tl ksantaania
1 rkl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2–1 tl suolaa
Märät aineet
1 rkl pellavasiemenrouhetta + 3 rkl vettä
1 dl ja 2 rkl rypsiöljyä
1 rkl omenaviinietikkaa
2,5 dl kauramaitoa
n. 300 g pakasteherneitä
Lisäksi
1
sipuli
yksi annos härkäpapupekonia (ohje alla)
sinappia
Härkäpapupekoni
1 dl härkäpapurouhetta
1 1/4 rkl soijakastiketta
1/2 tl omenaviinietikkaa
3/4 tl nestesavua
1 tl intiaanisokeria
1/2
tl grillausmaustetta
0,5
dl vettä
Suikaloi sipuli ja paista suikaleet öljyssä kauniin
ruskeiksi.
Tee härkäpapupekoni: Sekoita kaikki ainekset keskenään ja
paista ne pannulla.
Laita pieneen kulhoon pellavansiemenrouhe ja vesi.
Sakoita ja anna olla hetki. Sekoita isossa kulhossa kuivat aineet. Sekoita
pellavansiemenien ja veden sekoitus, öljy, etikka ja kauramaito. Lisää herneet
ja soseuta sauvasekoittimella. Kaada kaikki märät aineet kuivien aineiden
joukkoon. Lisää paistetut sipulit ja härkäpapupekoni ja sekoita yhteen. Kaada
taikinat muffinssivuokaan. Laita
päälle nokare sinappia. Paista 180 asteisessa uunissa 20–25 min.
Gluteenittomat mustikka-kaurakeksit (18 kpl)
4,5 dl kaurajauhoa
0,5 dl kookoshiutaleita
1/2 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
0,5 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
0,8 dl rypsiöljyä
1 rkl pellavansiemenrouhetta
0,6 dl kauramaitoa
2 tl vaniljasokeria
mustikkahilloa
Sekoita kaurajauho, kookoshiutaleet, ruokasooda ja suola.
Sekoita toisessa pienemmässä kulhossa pellavansiemenrouhe ja kauramaito. Lisää
siihen fariinisokeri sekä sokeri ja sekoita. Lisää vielä rypsiöljy sekä
vaniljasokeri ja sekoita. Sekoita märät ainekset kuivien aineksien
joukkoon. Jos taikina tuntuu liian vetiseltä, lisää kaurajauhoa. Lusikoi
keksitaikina leivinpaperin päälle. Painele keksin keskelle sormella kuoppa ja
täytä se mustikkahillolla. Paista
keksit 190 asteisessa uunissa n. 10–12 min.